On aika paneutua taas siihen asiaan joka on syvältä.
Joskus on sanottu, ettei demokratia ole maailman paras tapa järjestää asioita, mutta parempaakaan ei ole. Tämä tulisi jokaisen ihmisen, joka vähääkään sotkeutuu politiikkaan, tietää.
Totalitaarinen hallinto ja demokratia eivät periaatteessa eroa toisistaan, sillä hallinto saattaa olla yhtä yksioikoista. Demokratiassa kuitenkin kansalaisella on vapaus valita, ne jotka häntä hallitsevat. Toisaalta monet maailman totalitarismitkin on oikeutettu demokratialla. On myös vapaus olla valitsematta ketään hallintoelimeen, jota myös parlamentiksi kutsutaan. Parlamentissa, Suomen kohdalla eduskunnassa, valitaan hallitus, jonka täytyy nauttia parlamentin eli eduskunnan luottamusta.
Ehdokkaat ovat ryhmittäytyneet puolueiksi, joissa heitä yhdistää arvot, joilla he ajavat asioita hallintoelimissä. Jotkut puolueet haluavat jostakin tietystä syystä pitää totalitarismia totalitarismina ja jotkut puolueet haluaisivat estää koko totalitarismin. Jotkut ihmiset puolueissa muistuttavat toisiaan ylipuoluerajojen ja puhuvat samoista asioista saadakseen itselleen ääniä ja valtaa. Kaikki ei aina ole mustavalkoista. On erilaisia, samanlaisia, suuria ja isoja puolueita. Jokatapauksessa puolueet toimivat ehdokkaiden tiedonvälityskanavina. Puolueiden tiedonvälityksestä ja omalla ajattelullaan yksilö sitten valitsee mahdollisen ehdokkaansa.
Näin se demokratia sitten pyörii. Jee.
Mutta mitäs nyt. Media saa kuulla, että puolueet saavat rahoitusta. Sankarillinen media osoittaa puolueettomasti kansalle, että on tapahtunut suuri vääryys! Sitten aletaan selvittelemään mistä ja miten. Seuraavaksi selvitellään nimiä. Ja sitten ollaankin jo valmiita vaatimaan päitä vadilla sillä on tapahtunut jotain kamalaa... JOKU ON SAANUT JOSTAIN RAHAA! KORRUPTIOTA!
Demokratia on siis korruptoitunut, sillä joku on rahoittanut puolueiden toimintaa. Se on hirveää. Näin ihmisiä sitten ostetaan päättämään jonkun puolesta. Vai ostetaanko? Kukahan se taas päättää ja mistä? Ja millä perustein? Ja mikä onkaan sen, taaskin paljonpuhutun, rahan rooli? Entä sen julkean yrittäjän, joka sitä kehtaa antaa?
Kansalainenhan kansanedustajan valintaan vaikuttaa. Valinnan hän tekee omilla ajatuksillaan; onko ehdokas kiva tyyppi, onko sillä arvot kohdallaan... Mikä ikinä nyt tälle kansalaiselle onkaan tärkeää. Miten raha sitten vaikuttaa ehdokkaaseen? Minusta olisi hauska leikitellä sillä ajatuksella, että ehdokas jakaisi rahan kansalaisille ääniä vastaan, eipähän menisi kellekkään (pahikselle ne rahat kom.huom.) , mutta näin ei kuitenkaan toimita, syystä tai toisesta. Rahoilla ostetaan näkyvyyttä, siinä ei ole mitään väärää ja se vieläpä työllistää hyvin lehtien toimituksia ja mainostoimistoja. Niillä ostetaan kaikkea mahdollista joilla ehdokas voi tuoda itseään ilmi ja kuuluttaa arvojaan kansalaiselle, joka tämän sitten valitsee. Tai on valitsematta. Rahalla häneen ei kuitenkaan suoraan saada vaikutettua. Jos sinua siis vituttaa se kalliin mainoksen Länskäristä ostanut kokoomuslainen ehdokas, älä äänestä.
Vaalirahan käyttö ei sitten ollut väärin, mutta entä sen saaminen? Tai lahjoittaminen? Mitä väärää voisi olla siinä, että yrittäjä omista rahoistaan (jotka on saatu riistämällä? kom.huom.) lahjoittaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Se vaikuttaako rahan saaminen poliitikkoon jotenkin onkin sitten psykologiaa. Miten se nyt enempää voisi vaikuttaa? Yritysten tukemisellako? Jos politiikalla halutaan tukea yrityksiä, tämä tarkoittaa yksilön valinnoille ja menestymiselle vapaampaa yhteiskuntaa. Se olisi kaikkien etu, eikä kenenkään tietyn yrittäjän.
Asia erikseen on kuitenkin, mikäli AY-liike tukee poliittista toimintaa. AY-liikkeen rahat ovat verovapaita jäsenmaksuja, joka tarkoittaa, että veronmaksaja maksaa osan AY-liiton rahoista. Lisäksi kun ottaa huomioon, ettei kaikki AY-liikkeen jäsenet ole demareita tai vassareita, on aika väärin tukea näidenkin jäsenmaksurahoista vassareiden ja demareiden toimintaa. Ja nyt olisi syytä vituttaa myös se kalliin mainoksen ostanut demari, ja jättää myös häntä äänestämättä. Jos joku kuitenkin haluaa tukea SDP:tä ja Vasemmistoliittoa, voi sen kai tehdä maksamatta SAK:llekin. Maksaa vaikkapa suoraan sen näille puolueille.
Ainiin, ja puolueen saamat vaalirahat ovatkin vain pieni osa puolueen rahoituspohjaa. Suurin osa tulee valtiolta. Eli käytännössä veronmaksajalta. Jokainen voi jäädä miettimään tätä. Eihän se mikään valtionsalaisuus ole.
(Kom.huom.=kommunistin huomautus)
5 kommenttia:
Tottapa turiset, tuleekin mieleen yksi perjantai yö eduskuntatalon (demokratian haudalla) rappusilla, sikari suussa, väittelemässä jonkun hipin kanssa asiasta...
Rahalla saa juuri sitä mainos aikaa. Jos ei saa ei ole näkyvyyttä. ELi kellä on isoin ja hienoin mainos pääsee päättämään meidän asioistamme.
Eikä vaalirahoitus sinällään väärää ole. Sen pitäisi kuitenkin olla täysin läpinäkyvää jo ennen vaaleja. Näin kansalainen tietäisi ketä äänestää ja mistä hän on saanut rahaa. Nyky lainsäädännöllä vain yli 2000 euron lahjoitukset ilmoitetaan ja nekin vasta vaalien jälkeen.
Ja se on sen ja sama tuleeko raha yrityksiltä vai ammattiliikkeiltä. Ammattiliikkeiden pitää tietysti kysyä jäseniltään tähän lupa. Toisaalta samalla periaatteella Nallen olisi pitänyt kysyä jokaiselta Sampopankin osakkeen omistajalta lupa vaalirahoitukseen.
Mutkikasta jos mikä.
Eli mielestäsi, Tuukka, ihmisiä pitää suojella mainoksilta, koska he ovat niin tyhmiä, että äänestävät sitä suurinta mainosta?
Jos minä annan sinulle rahaa, ja sanon, että et sitten sano, että annoin sinulle rahaa, saatko huutaa keskellä katua, "Toi anto mulle fyrkkaa"?
Onko kuitenkaan ammattiliiton mukaista antaa rahaa suoraan demareille? Tukeeko se työläistä hei aikuisten oikeesti? Eikö kokoomuskin ole työväenpuolue?
Entäpä jos osakkeenomistaja on ottanut tämän riskin, ja on tietoinen siitä, kuka yhtiötä johtaa?
Pahoittelen, etten kommentoi tekstiäsi vaan aion keskittyä puhtaasti laanseeraamaasi termiin kansallislibertarismi, sillä minulla on vaikeuksia ymmärtää sen sisältö. Ymmärtääkseni libertarismi korostaa juurikin yksilönvapauksia ja individualismia ennen kaikkea muuta, mutta käsittääkseni taas kansallisuuteen ja nationalismiin liittyy vahva yhteisöllisyys, sillä onhan kansa ryhmä, jota yhdistää esimerkiksi kulttuuri ja kieli. Täten näiden kahden yhdistäminen on jo itsessään valtava ristiriita.
Heititpä hyvän kysymyksen, johon en kyllä itse ala vastausta räätälöimään, sillä tällainenkin selitys jo löytyy:
http://jarkkopesonen.blogspot.com/2009/07/kansallisliberalismi-osa-i.html
Kiitos hyvästä kommentista. Tulevaisuudessa aion selvittää hieman tuota esittelytekstiä. :)
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.